136,8kg

Wow, hassua.
Meillä ollaan oltu viime viikko aika pitkälti synttärihuuruissa. Tämän takia olinkin tosi yllättynyt vaakalukemasta, kun tuntuu ettei paljon muuta ole syötykään, kuin täytekakkua, keksejä yms. Roskaruokaakin tuli tilattua, kun siivotessa ei ehtinyt ja jaksanut kokata ja viikonloppuna käytiin ystävien kanssa syömässä ravintelissa ja juhlimisesta ja makeansyömisestä  nälkäisenä vedin koko annoksen lähes lautasen nuollen..
Kuitenkin tuo taitaa olla sitä ”normaalia elämää”, jonka ei pitäisikään aiheuttaa minkäänlaisia muutoksia painoon tai ajatusmaailmaan, tai saada repsahtamaan. Eikä se sitä sitten tehnytkään. Pelkäsin että mätän kakkua, keksiä ja karkkia tuollaisen kiusauksen jälkeen ihan ilman mitään estoja enää, mutta aika maltilla on maistnut. Päinvastoin, kakku lähes jo äklöttää ja eipä hirveemmin ole muutkaan herkut maistuneet. No suolatikkuja söin kyllä loput mitä lapsilta jäi..

Tällä hetkellä akuutein ja jokapäiväisessä elämässä näkyvä ongelma on herkkujen hamstraus. Tällä hetkellä meillä on kaapissa mun kesäreissuilta yhteensä tuoma MUOVIKASSILLINEN karkkia, kun siivotessa keräsin niitä vähän yhteen paikkaan. Niitä oli valtavasti!! Lisäksi kaapissa on kolme pussia sipsiä, joista vanhin on ostettu jo heinäkuun alussa ja on edelleen avaamatta. Mulla on työpöydällä korissa irtokarkkisäkki(1,99e!), mistä puolet syömättä ja purnukassa varmaan puoli kiloa vanhoja irtokarkkeja. Pakkasessa on jätskiä ja laatikot täynnä ties mitä.. Ostan siis vanhaan malliin, vaikka en enää syö niitä vanhaan malliin.
Helppoahan se olis ajatella, että jätä vain ostamatta. Ostamatta jättäminen kuitenkin ahdistaa jotenkin.
Tää koko asia kuitenkin vaatii vähän syvällistä paneutumista ja tarkkaavaisuutta, sillä oon huomannut, että mulla on viimeaikoina ollut myös jonkinlaista pientä ”ostosmaniaa” päällänsä. Toki nyt on ollut Tuurin kyläkauppaan reissua, anttilan alennusmyynnit ja muuta ja koko ostosmania-termi kuulostaa pahemmalta mitä nyt taidan itse tarkoittaa, mutta kyllä mä herkästi ostan kaupasta tai kirppikseltäkin juttuja ihan vaan tunnesyistä, saadakseni parempaa mieltä yms.

Mä oon myös viimeaikoina nukkunut tosi huonosti. En meinaa saada unta, tai sitten jos nukahdan helposti, niin herään jo aamuyön tunneilla valvoen siihen asti että miehellä kello soi. Sitten joko nukahdan tai en, joka tapauksessa univelka vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen. Ehkä pitää aloittaa tänään taas melatoniinikuuri, kun on taas arkikin rauhoittunut.

-2kg!

Aika hyvä fiilis, vaikka viikonloppu oli taas aika hurja.. Oltiin esikoisen kanssa mun vanhempien luona ja sitten perjantain kauppareissulla tuli mentyä mummon kanssa pizzalle, ruuat koostuivat lähinnä makkarasta, voileivistä ja makeista kahvipöydän antimista ja eilen kotimatkalla kurvattiin mäkkärin kautta.
Kuitenkin avainsana taisi tälläkin kertaa olla kohtuudessa pitäytyminen(joka ei ollut vaikeaa valitettavasti, kun isäni tykkää arvostella syömisiäni vähän liikaakin) ja että tuli liikuttua melkoisen paljon. Eipä tuo kaupoissa ja kirppiksillä tai kaupungilla tallustelu nyt mitään kovaa urheilua ole, mutta kroppa pysyy liikkeessä ja ei tuu istuttua pyllyllään, niinkuin kotona.
Markkinoilta ostettiin myös metrilakua, mutta entisen ”värisuoran” sijaan tulikin valkattua hartaasti muutama erilainen laku yhdessä lapsen kanssa ja ollaan niitä maisteltu yhdessä muutamana päivänä ruuan jälkeen.

Tuli myös hankittua 2 ämpärillistä mustikoita. Pieni arkkupakastin on nyt melkein täynnä niistä ja noista 15kg mansikoista. Vattuja olisin halunnut vielä ainakin muutaman kilon, mutta katsotaan nyt mitä niistä joutuis pulittamaan. Kuitenkin on minun lempimarjani..

Tänään olis sitten taas kauppapäiväkin. Kaapit ammottavat tyhjyyttään ja pakkanenkin pullistelee lähinnä marjoista, joten lounas oli melkoisen suppea. Mietin että pitäisiköhän suunnitella jo etukäteen vähän jonkinlaista ruokalistaa, mutta tiedän että se menee kuitenkin plörinäksi, kun ei suunniteltuna päivänä teekään mieli sitä mitä olin kaavaillut, tai keksinkin tehdä aineksista jotain muuta ja sekoitan koko listan… Olen liian impulsiivinen moiseen ja päivät lasten kanssa erilaisia, jos on kiva ilma niin mielummin sitä olisi ulkona kuin kökkii hellan ääressä ja sadepäivänä taas ruokaankin on aikaa panostaa…
Kaupassa todellisuus on sitä, että käymme aina samassa järjestyksessä kaupan läpi, otamme aina samat jutut(esim lihoista kanaa ja jauhelihaa) ja niistä sitten sovelletaan mitä milloinkin. Jos joskus innostutaan ottamaan jotain vähän erikoisempaa vailla selkeää suunnitelmaa, niin huonosti yleensä käy. Siihen pitäisikin panostaa, ettei yhtään menisi ruokaa haaskoon. Keittoja myös tehdään aivan liian vähän, olisivat usein halpoja ja kevyitä ja muutenkin voisi uusia reseptejä kokeilla useammin.